Kiikalan Maa-ja Kotitalousnaiset

 

 

Kiikalan Maa-ja Kotitalousnaisten johtokunta 1970-luvulla

 

 

 

 

Maa- ja Kotitalousnaiset

Kiikalan maamiesseuran naisosasto perustettiin 12.4.1934. Perustamiskirjan sääntöjen mukaan Naisosaston tarkoituksena oli koota maa- ja kotitaloutta harjoittavat, harrastavat tai siinä työskentelevät naiset keskinäisen yhteistoimintaan ja kehitää heidän ammattitietojaan ja -taitojaan. Naisosaston tehtävänä on kohottaa muutoinkin jäsenten ja heidän kotiensa hyvinvointia, henkistä valistuneisuutta ja edistää kulttuuriperinnön säilyttämistä ja siirtämistä sekä antaa erityisesti nuorisolle tilaisuus toimia ammatillisissa ja harrastustehtävissä. 

Maatalousnaisten toiminta: 

Neuvonta ja koulutus on ollut tärkeä osa Maatalousnaisten toimintaa. He toimivat usein pitojen emäntinä ja järjestivät tapahtumien muonituksen. Merkityksellistä oli myös naisten oma virkistäytyminen ja sosiaalinen kanssakäyminen.

Maa- ja kotitalousnaisten historian tärkeimmät vuosiluvut

• 1700-luvun lopulla ensimmäiset neuvojat opettivat hätäleivän valmistusta jäkälästä. Mainittu Kiikalan historia-kirjassa.
  

• 1900-luvun taitteessa palkattiin ensimmäiset varsinaiset ruoanlaiton ja kotitalouden neuvojat.

• 1900-luvun alkupuolella naiset alkoivat tulla mukaan järjestötoimintaan ja järjestäytyä naisosastoiksi maamiesseuroihin. Vuonna 1902 perustettiin ensimmäinen naisosasto Jämsässä.

• 1919 - 1925 perustettiin maanviljelysseurojen yhteyteen kotitalousvaliokuntia, jotka edelsivät nykyisiä maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksia.

• 1925 Maatalousseurojen Keskusliittoon otettiin ensimmäinen kotitalous-konsulentti.

• 1929 Maatalousseurojen Keskusliittoon perustettiin pysyvä kotitalousvaliokunta.

• 1933 muodostettiin Maatalousnaisten Keskusjohtokunta eli kotitaloudellinen toiminta keskitettiin naisten omalle järjestölle. Maanviljelysseuroissa toimineet kotitalousvaliokunnat muuttuivat tämän jälkeen seura seuralta piirijohtokunniksi.

1934. Kiikalan maamiesseuran naisosasto perustettiin 12.4.1934. Tilaisuudessa alusti neuvoja Milja Espo ja kotitalouskonsulentti Linda Lehtinen Suomen Maanviljelysseurasta. Johtokuntaan valittiin emännät Martta Ilander, Esteri Kallio, Aini Kivisaari, Anna Kivisaari, Helmi Salmela ja Ester Villgren sekä varalle Anna Kairenius ja Jenny Kivi. Johtokunta valitsi puheenjohtajaksi Aini Kivisaaren ja varapuheenjohtajaksi Helmi Salmelan.

 

 

 

-1950 otettiin käyttöön nimitys Maatalousnaisten       Keskus. 

-1970 yhdentyi neljä maatalouden yleisneuvontajärjestöä. Samalla yhdistyi myös niiden kotitalousneuvonta. Maatalousnaisten Keskus muuttui tällöin Maa- ja kotitalousnaisten Keskukseksi.

-1994 alusta Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry on toiminut rekisteröitynä itsenäisenä yhdistyksenä. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus vastaa mm. järjestön tuotekehitystyöstä, toiminnan koordinoinnista, neuvojien täydennyskoulutuksesta, neuvonta-aineiston tuottamisesta ja sidosryhmäyhteistyöstä.

 -1900-luvun loppupuolella naiset alkavat olla tasa-arvoisempia yrittäjiä isäntien rinnalla. Mela 2019:

-1983 emäntiä oikeudenmukaisemmin kohteleva työtulomalli otettiin käyttöön. Emäntien sosiaaliedut olivat edelleen vaatimattomat. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan ns. omaa rahaa emännillä oli keskimäärin 1500 markkaa VUODESSA.

25.8.2020 Kiikalan Maatalousnaisten yhdistys liittyi Kiikalan Maamiesseuraan. Oma yhdistystoiminta loppui. Arjen toiminta jatkuu monimuotoisena edelleen.

 

 

 

 

Kiikala, Maa- ja Kotitalousnaisyhdistys täytti 50-vuotta

 

 

Kiikalan Maa- ja Kotitalousnaisten perustajajäsen Ellen Kallio os 

Kauko

 

 

 

Ellen Kalliota muistettiin kun yhdistys täytti 50-vuotta