Sorron Manta, 

 

 

Amanda Vihtorintytär Lindholm  syntyi 1867 

Kiikalan Komisuon Yli-Isoperheen Sortton

torpan tyttäreksi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sorron Manta kävi Salon markkinoilla vuonna 1904. Silloin hän 

antoi kuvauttaa itsensä. Hänellä oli päällään yksinkertainen edestä

napitettu tumma takki ja pitkä hame. Ikää hänellä oli silloin 37

vuotta. Tuolloin hän oli palveluksessa piikana Komisuon Yli-

Isoperheellä.

Amanda Vihtorintytär Lindholm syntyi Kiikalan Komisuon 

Yli-Isoperheen Sortton torppaan 26.12.1867. Lapsuutensa hän vietti

Sorttossa, mutta ohitettuaan viidentoista vuoden iän, niin hän ajan

tavan mukaan torpparisäädyn tyttärenä aloitti virallisen työelämän

piikana. Ensimmäinen palveluspaikka hänellä oli Peltolan kylän

Knaapilla vuonna 1883.

’’Loka-marraskuun aikaan eli kekrinä alkoi entisaikaan palkollisten

vuosiloma. Sadonkorjuun jälkeen rengit ja piiat saivat viikon

loman. Joku saattoi lähteä käymään kotitalossaan, mutta

palveluspaikkaan jäävällä oli oikeus saada ruoka isännäl

tään. Mikon päivän tienoilla eli syksyllä pidettiin erityiset

pestuupäivät eli -markkinat. Tuolloin jokainen halukas sopi uudesta

paikasta tulevaksi vuodeksi työsuhteen alkaessa em.

vuosilomaviikon jälkeen. Pesti sitoi tiukasti niin työntekijää kuin

työnantajaa. Vain poikkeustapauksessa työsuhde voitiin purkaa

kesken kauden. Pestiraha oli maksu tästä sopimuksesta. Sen sai,

vaikka olisi jatkanut entisessä työssään.’’

Mantan palvelushistoria oli moninainen. Knaapin jälkeen hän piikoi

vuoden kerrallaan seuraavaksi Vanhankylän Jaanulla vuonna 1884,

sitten Peltolan Rasilla 1885, palasi kotitorppaan Sorttoon 1887,

josta taas piiaksi Pirilän Ruskolle 1888, sieltä saman kylän Yli-

Vesälle 1890, sieltä Yltäkylän Ali-Örsille vuonna 1894, sieltä

Komisuon Ali-Isoperheelle 1903 ja edelleen naapuriin Yli-

Isoperheeseen vuonna 1904, jonka aikana hän valokuvautti itsensä

Salon markkinareissulla. Vuonna 1905 hän toimi itsenäisenä

työläisenä so itsellinen Komisuolla, josta hän taas pestautui piiaksi

vuonna 1906 Saaren Mikolaan ja edelleen 1907 piikomaan

Komisuon Yli-Isoperheelle, josta Saaren Pappilaan vuonna 1913. 

Hän elää itsellisenä ainakin vuoteen 1923. Tähän loppuu toistaiseksi

julkiset seurakunnan rippikirjatiedot vuoteen 1922.

 

Mantalle syntyi kaksi aviotonta lasta. Vuonna 1896 syntynyt Antero

Amandanpoika oli saanut alkunsa vuonna 1896 ollessaan

piikoamassa Yltäkylän Ali-Örsillä. Vuonna 1906 syntynyt Matilda

Amandantytär on saanut alkunsa äidin ollessa itsellisenä

Komisuolla.

 

Mantan tytär Matilda avioitui Väinö Kalervo Eliaksenpoika Virran

kanssa Suomusjärveltä, saaden Kiikalassa heille lapsia ja

lastenlapsia.

 

Poika Antero Amandanpoika Lindholm muutti Pappilasta 1912

rengiksi Kirkonkylän Kaukolle, josta 1914 saman kylän Kirjakselle

ja 1915 työmieheksi saman kylän Litsille.

 

* * *

 

Kiikalan Komisuon Isojako kartassa vuodelta 1782 on merkitty

nykyisen Yli-Isoperheen talouskeskuksen tienoolle Sorro-niminen

niitty. Kiikalan rippikirjoihin 1848-1854 tulee Yli-Isoperheen alle

Sortto-niminen torppa, johon muuttaa kaksilapsinen perhe

Warisjoen Sahalta.

Varisjoen sahan renki Wiktor Jonas Eevanpoika Lindholm ja hänen

vaimonsa Eeva Sofia Simontytär perustivat Sorton torpan tullessaan

sinne vuonna 1849. Viktor oli vanhaa Silvankylän Silvan kantatilan

sukua. Vaimo Eeva Simontytär Someron Sylvänän Roton kautta

Kaskiston Vapolan ja sitä myöden Komisuolaisiakin sukuperiä.

 

Vihtorille ja Eevalle syntyi ainakin kahdeksan lasta, joista siis kuusi

Sorttossa. Torppana Sortto katoaa rippikirjoista vuoden 1888

jälkeen. Edellä mainitussa rippikirjassa Vihtorin nimen edestä

’torppari’ viivataan yli ja ylle kirjoitetaan ’itsellinen’. Ilmeisesti

tällöin on tapahtunut Yli-Isoperheen Isojaon määräämä siirto

Kurajärven rannalta ’Sorron niitulle’ (nimetty karttaan). Asu-

mus Sorton torpan paikalle jää ja Vihtori perheineen ilmeisesti jää

siihen asumaan tittelillä ’itsellinen’. Vuoden 1876 venäläisessä 

kartassa Yli-Isoperheen talouskeskuksesta kaakkoon on merkki T,

eli torppa. Vielä vuoden 1914 isojaon täydennyskartassa paikalla on

rakennuksen merkki. Tänä päivänä kohdalla on rakentamaton

peltosaareke. Poissulkien muut tunnetut Yli-Isoperheen tiedetyt

torppien paikat jää tämä paikka Sortolle. Myös paikalla ollut

’Sorron niittu’ viittaa vahvasti tähän.

 

Vihtorin ja Eevan lapsista ainakin viidelle syntyi jälkeläisiä, joista

mainittakoon Komisuon Kallionpään torppaan Wiktor Limanille

naitettu Maria. Heidän jälkeläisiään on runsaasti Kiikalassa ja

muualle levinneinä, mm Frans Salmisen myötä Laakkioita. Eerikin

jälkeen Saimasia.

 

Venäläinen kartta Komisuolta vuodelta 1876: